OSA 7: Lääkekorvaukset ja lääkekatto
Lääkekorvaukset ovat keskeinen osa Suomen sosiaaliturvaa, ja Kela tarjoaa järjestelmän, joka auttaa kattamaan reseptilääkkeiden kustannuksia. Tämä artikkeli on tehty yhteistyössä KELA:n (etuuksien ja palvelujen suunnitteluyksikkö, terveydenhuoltoetuuksien osaamiskeskus, lääkeryhmä) kanssa.
Tässä artikkelissa käsittelemme, miten lääkekorvaukset toimivat, mitkä ovat korvausten edellytykset ja miten voit hakea niitä. Tavoitteenamme on tarjota selkeää ja helposti ymmärrettävää tietoa lääkekorvauksista, jotta voit hyödyntää näitä etuja mahdollisimman tehokkaasti.
Tämä artikkeli kuuluu “Suuri tukiopas eläkeläisille” – oppaaseen, joka sisältää selkeitä ja havainnollisia ohjeita/vinkkejä senioreille tukiviidakossa selviytymiseen.
Mikä on lääkekorvaus?
Lääkekorvaus on Kelan maksama tuki, joka auttaa kattamaan reseptilääkkeiden kustannuksia. Suomessa lääkekorvausjärjestelmä jakautuu kolmeen luokkaan: peruskorvaus, alempi erityiskorvaus ja ylempi erityiskorvaus. Näiden luokkien avulla varmistetaan, että kaikki tarvitsevat saavat tarvitsemansa lääkkeet kohtuullisin kustannuksin.
Alkuomavastuu nousee vuonna 2025
Lääkekorvausten alkuomavastuu nousee 50 eurosta 70 euroon. Jatkossa alkuomavastuu sidotaan kansaneläkeindeksiin, mikä tarkoittaa, että sitä päivitetään vuosittain.
Paljonko on Lääkekorvaus?
Lääkekorvauksissa on kolme korvausluokkaa.
- Peruskorvaus on 40 % lääkkeen hinnasta tai viitehinnasta.
- Alempi erityiskorvaus on 65 % lääkkeen hinnasta tai viitehinnasta.
- Ylempi erityiskorvaus on 100 % lääkkeen hinnasta tai viitehinnasta. Asiakas maksaa lääkkeestä kuitenkin 4,50 euron omavastuun jokaisella ostokerralla.
Korvauksen määrä riippuu lääkkeestä ja asiakkaalle myönnetyistä korvausoikeuksista.
Lääkekorvausta saa sen jälkeen, kun kalenterivuosittainen 70 euron alkuomavastuu on täyttynyt. Asiakas siis maksaa valmisteet kokonaan itse 70 euroon asti. Alkuomavastuu kertyy, kun asiakas ostaa reseptillä lääkkeitä, perusvoiteita ja kliinisiä ravintovalmisteita, jotka kuuluvat korvausjärjestelmään.
Jos lääke on viitehintaa kalliimpi, viitehinnan ylittävä osuus ei kerrytä alkuomavastuuta.
Peruskorvaus
Peruskorvaus kattaa 40 % lääkkeen hinnasta, kun lääkkeen hinta ylittää omavastuuosuuden. Omavastuuosuus on se summa, joka asiakkaan täytyy maksaa itse ennen kuin Kela alkaa korvata lääkettä. Peruskorvaus myönnetään kaikille Suomessa vakituisesti asuville, joilla on oikeus Kelan etuuksiin.
Alempi erityiskorvaus
Alempi erityiskorvaus kattaa 65 % lääkkeen hinnasta. Tämä korvaus on tarkoitettu henkilöille, joilla on pitkäaikaissairauksia tai muita erityisiä terveydenhuollon tarpeita, jotka edellyttävät säännöllistä lääkitystä. Esimerkkejä sairauksista, joihin alempi erityiskorvaus voi liittyä, ovat diabetes ja astma.
Ylempi erityiskorvaus
Ylempi erityiskorvaus kattaa 100 % lääkkeen hinnasta, omavastuuosuuden vähentämisen jälkeen. Lääkkeen omavastuuosuutesi on 4,50 €. Tämä korvaus on tarkoitettu henkilöille, joilla on vakavia ja pitkäaikaisia sairauksia, jotka edellyttävät jatkuvaa ja kallista lääkitystä. Esimerkkejä sairauksista, joihin ylempi erityiskorvaus voi liittyä, ovat syöpä ja munuaissairaudet.
Lääkekustannusten omavastuut | Henkilöasiakkaat | Kela
Mikä on lääkekatto?
Lääkekatto eli vuosiomavastuu on se enimmäissumma, jonka maksat korvattavista lääkkeistä vuoden aikana. Alkuomavastuu lasketaan myös osaksi vuosiomavastuuta. Vuonna 2024 vuosiomavastuu on 626,94 euroa, ja vuonna 2025 se nousee 633,17 euroon.
Kun vuosiomavastuu täyttyy, sinulla on oikeus lisäkorvaukseen. Tämän jälkeen maksat loppuvuoden aikana jokaisesta korvattavasta lääkkeestä vain 2,50 euron omavastuun.
Jos reseptilääkkeesi hinta ylittää viitehinnan ja kieltäydyt vaihtamasta sitä edullisempaan rinnakkaisvalmisteeseen, maksat 2,50 euron omavastuun lisäksi viitehinnan ylittävän osuuden.
Mitä lasketaan lääkkeiden maksukattoon?
Lääkekattoa eli vuosiomavastuuta kerryttävät korvattuna toimitetuista lääkkeistä, perusvoiteista ja kliinisistä ravintovalmisteista asiakkaan maksamat omavastuut. Myös asiakkaan maksama alkuomavastuu kerryttää vuosiomavastuuta. Sen sijaan mahdollinen viitehinnan ylittävä osuus valmisteen hinnasta ei kerrytä vuosiomavastuuta. Lääkkeiden lääkekatto eli vuosiomavastuu on kalenterivuosittainen.
Vuosiomavastuuta kertyy myös korvattuna toimitetuista lääkkeistä, perusvoiteista ja kliinisistä ravintovalmisteista, jotka
- työpaikkakassa on maksanut
- Kela tai kunta on maksanut toimeentulotukena
- on korvattu vapaaehtoisesta vakuutuksesta.
Vuosiomavastuuta ei kerry sellaisista valmisteista, jotka asiakas on saanut ilmaiseksi apteekista (esim. liikennevahingon tai työtapaturman vuoksi).
Vuosiomavastuu eli lääkekatto | Henkilöasiakkaat | Kela
Mistä tietää onko lääkekatto täynnä?
Asiakas voi itse seurata lääkekaton kertymistä OmaKelassa (Asiointipalvelu OmaKela | Henkilöasiakkaat | Kela). Apteekki saa Kelasta tiedon asiakkaan vuosiomavastuun täyttymisestä heti lääkeoston yhteydessä. Vuosiomavastuun (ja alkuomavastuun) täyttymistä voi myös kysyä apteekissa asioidessaan.
Miten voi hakea lääkekorvausta?
Lääkekorvauksen hakeminen on tehty helpoksi ja vaivattomaksi. Kun ostat reseptilääkkeitä apteekista, Kela-korttisi avulla korvaus vähennetään automaattisesti lääkkeen hinnasta.
Apteekki tarkistaa oikeutesi lääkekorvaukseen sähköisesti Kelasta. Tieto korvausoikeuksista on näin lääkettä ostaessasi aina ajan tasalla.
Sinun ei tarvitse erikseen hakea korvausta, mikä tekee prosessista nopean ja tehokkaan. Lääkekorvausta voit saada sen jälkeen, kun olet käyttänyt edellisellä kerralla ostamasi lääke-erän lähes kokonaan.
Mitä tehdä, jos lääke ei kuulu korvattavien lääkkeiden piiriin?
Jos tarvitset lääkettä, joka ei kuulu Kelan korvattavien lääkkeiden piiriin, voit hakea korvausoikeutta seuraavasti:
- Keskustele lääkärisi kanssa: Pyydä lääkäriäsi laatimaan B-lausunto, jossa perustellaan lääkkeen tarpeellisuus sairautesi hoidossa.
- Toimita B-lausunto Kelaan: Lääkäri lähettää B-lausunnon suoraan Kelaan, eikä sinun tarvitse tehdä erillistä hakemusta.
Kela ei päätä lääkkeiden korvattavuudesta. Lääkkeiden korvattavuus eli sisällyttäminen lääkekorvausjärjestelmään päätetään sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivassa lääkkeiden hintalautakunnassa (Hila). Korvattavuusmenettely on hakemusperusteinen eli lääkkeen myyntiluvan haltija hakee halutessaan korvattavuutta Hilalta. Kela voi korvata lääkkeitä vain lääkkeiden hintalautakunnan päätösten mukaisesti. Mitään erillistä toimivaltaa Kelalla ei ole asiassa.
Jos olet ostanut lääkkeen ennen korvausoikeuden myöntämistä, voit hakea korvausta jälkikäteen Kelasta. Hae korvausta 6 kuukauden kuluessa ostopäivästä. kela.fi
Hinta ja korvattavuus
Tarkista lääkkeesi hinta ja korvattavuus (KELAn sivuilla)
Tarkista lääkkeesi hinta ja korvattavuus (KELAn sivuilla)
Miten Kela korvaa lääkkeet?
Suorakorvaus apteekista | Henkilöasiakkaat | Kela
Lääkekorvauksen saa yleensä heti apteekissa sen jälkeen, kun alkuomavastuu (tai vuosiomavastuu) on täyttynyt. Tätä kutsutaan suorakorvausmenettelyksi.
Apteekki saa Kelasta ajantasaisen tiedon, paljonko asiakas on maksanut alku- ja vuosiomavastuuta ja mitä korvausoikeuksia asiakkaalla on. Apteekki vähentää asiakkaalle kuuluvan korvauksen lääkkeen hinnasta, ja asiakas maksaa itse loput.
Lääkekorvausta voi saada, kun on käyttänyt edellisellä kerralla ostamansa lääke-erän lähes kokonaan.
Saako apteekista Kela-korvauksen ilman Kela-korttia?
Apteekki tarvitsee asiakkaalta luvan, jotta se voi saada Kelasta suorakorvauksen maksamiseen tarvittavat tiedot. Asiakas antaa apteekille luvan hakea tiedot Kelan suorakorvaustietojen kyselypalvelusta näyttämällä apteekissa esimerkiksi Kela-kortin tai reseptin potilasohjeen. Asiakas voi antaa luvan myös suullisesti, mutta tällöin hänen pitää varautua todistamaan henkilöllisyys.
Vain Kelan suorakorvaustietojen häiriötilanteissa apteekki tarkistaa asiakkaan oikeuden lääkekorvaukseen Kela-kortista.
Tutustu myös muihin artikkeleihimme:
- Valinnanvapauskokeilu 65 vuotta täyttäneille
Valinnanvapauskokeilu tarjoaa 65 vuotta täyttäneille mahdollisuuden valita yksityinen yleislääkäri, jonka palveluista Kela korvaa osan kustannuksista. Lue, miten valinta toimii, mitä tutkimuksia korvataan ja kuinka valmistaudut vastaanotolle. - Ikäihmiset ja helle – 10 vinkkiä olotilan helpottamiseen
Ikäihmiset ja helle – 10 käytännön vinkkiä nesteytykseen, viilennykseen ja turvalliseen olotilan tukemiseen. Asiantuntijoiden neuvot tuovat konkreettisen tuen kesäpäiviin. - Huoli-ilmoituksen tekeminen – opas ikäihmisistä huolestuneille
Huoli ikäihmisestä? Huoli-ilmoitus on keino varmistaa apu silloin, kun ikäihminen ei itse osaa tai uskalla hakea tukea. Artikkelissa kerromme, milloin huoli-ilmoitus kannattaa tehdä, miten se tehdään ja mihin otetaan yhteyttä. Mukana myös automaattinen hyvinvointialuehaku sekä pääkaupunkiseudun ohjeet (MAISA). ✅ - Turvallisuusvinkkejä senioreille – suojaa itsesi huijauksilta ja rikoksilta
Ikääntyneet ovat yhä useammin huijausten ja rikosten kohteena. Tässä oppaassa jaamme käytännönläheisiä turvallisuusvinkkejä senioreille ja heidän läheisilleen. Opit tunnistamaan yleisimmät huijausyritykset, kuten pankki- ja viranomaishuijaukset, sekä suojaamaan kotiasi tehokkaasti. Artikkeli perustuu rikoksentorjuntaneuvoston ja poliisin suosituksiin, ja se tarjoaa selkeät ohjeet oman ja läheistesi turvallisuuden parantamiseen arjessa. Lue lisää ja varmista, että pysyt askeleen edellä huijareita. - Kelan kuntoutus ikäihmisille – tukea toimintakykyyn ja arjen sujuvuuteen
Opas kuntoutuspalveluihin ja -etuuksiin Suomessa – tietoa, tukea ja käytännön esimerkkejä