Työn kautta tutulta, iäkkäämmältä henkilöltä tuli tekstiviesti keskellä päivää: ”Olen matkoilla ja joutunut yllättäen pulaan. Voisitko lähettää minulle nopeasti 4 000 euroa?” Tutun nimi allekirjoituksena. Viesti vaikutti tulleen häneltä, koska hänen yhteystietonsa oli tallennettu puhelimeni muistiin.
Huolestuin tuttavani puolesta ja yritin tavoittaa häntä. Puhelimeen hän ei vastannut. Myöhemmin ymmärsin, miksi ei. Sain kuitenkin varsin pian selvitettyä, että hänen puhelintietonsa oli kaapattu, eikä tekstiviesti ollut totta.
Tämä tapahtui minulle muutama vuosi sitten, jolloin erilaiset digihuijaukset eivät vielä olleet yleistyneet. Nykyisin huijausuutisia saa lukea lähes päivittäin.
Huijaustapoja on erilaisia
Huijaustavat ovat digimaailmassakin moninaiset.
Yhteistä huijauksille on, että ne tulevat yllättäen, niissä hyödynnetään auktoriteettiasemaa tai tuttuutta tai niissä vedotaan tunteisiin.
Puhelimen kautta tulevissa huijausyrityksissä esiinnytään esimerkiksi pankin, poliisin tai jopa tietoturvayrityksen edustajana ja pyydetään henkilö- tai pankkitunnuksia johonkin tärkeään syyhyn vedoten. Myös remonttipalveluita tarjoavat huijauspuhelut ovat viime aikoina yleistyneet.
Oma lukunsa ovat puhelinmyyjät, joilla ei ehkä ole tarkoitus huijata, mutta jotka haluavat saada kaupan aikaan keinolla millä hyvänsä. Asiakasta väsytetään nopealla puhetulvalla, josta pääsee eroon vasta myöntymällä kauppaan. Yksinäisille ikäihmisille puhelinmyyjän soitto voi olla päivän tai jopa viikon ainoa sosiaalinen kontakti, jolloin mukavia jutustelemalla puhelinmyyjä pääsee maaliinsa.
Tekstiviestihuijausten yksi muoto tuli edellä mainittua. Lisäksi on tekstiviestejä, joissa kerrotaan, että viestin linkkiä klikkaamalla pääset mukaan arpajaisiin – joiden palkintona ei loppujen lopuksi ole kuin yhteystietojen kaappaus ja niiden väärinkäyttäminen.
Sähköpostin kautta tulevat feikkilaskut tai lupaukset jostakin suuresta rahasummasta ovat yleisiä. Sosiaalinen media, ja erityisesti seniori-ikäisillä Facebook, on mahdollistanut niin tilien kaappaukset kuin romanssihuijaukset, jotka ovat yksin eläville hyvin koukuttava vaihtoehto lähteä mukaan hövelinä esiintyvän henkilön toiveisiin ja vaatimuksiin. Tiedetään tapauksia, joissa henkilö on romanssihuijausten seurauksena menettänyt kymmeniä, jopa satoja tuhansia euroja.
Miten suojautua huijauksilta?
Miten huijauksilta sitten pitäisi suojautua? Lähtökohtana tulisi olla, että samalla kun hankkii uuden laitteen, hoitaa tietoturva-asiat kuntoon – palomuurit, roskapostisuodattimet, tilien asetukset, taitavasti asetetut salasanat, uusimmat ohjelmat – ja huolehtii niiden säännöllisestä päivittämisestä. Seniori-ikäisellä olisi hyvä olla lähipiirissä nuorempi digiosaaja, jolta voi pyytää apua tarvittaessa. Myös pankkitileillä on hyvä olla nostorajat.
Tärkeää on, että kysyy ja pyytää apua matalalla kynnyksellä ennen kuin toimii.
Myös digikoulutuksiin kannattaa osallistua. Kuluttajaliitolla sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kyberturvallisuuskeskuksella on hyviä aiheeseen liittyviä ohjeita. Turvallisuuskeskuksen tuottamaan käytännönläheiseen Kodin kyberturvaoppaaseen olisi hyvä joka kodissa tutustua.
Senioriliiton koulutukset
Kansallisen senioriliiton jäsenten keski-ikä on 77 vuotta. Huijausten torjuminen on näkynyt senioriyhdistysten arjessa vuosien ajan erilaisina koulutuksina senioreille. Senioriliitto tukee yhdistyksiä tiedottamalla aiheesta säännöllisesti omissa medioissaan ja järjestämällä luentoja aiheesta. Tuemme myös yksittäisiä jäseniämme vastaamalla heidän huolenaiheisiinsa koskien mahdollisia huijauslaskuja tai sosiaalisen median auervaaroja.
Teimme pari vuotta sitten yhteistyötä Suvanto ry:n Mummonmarkan vartijat –hankkeen kanssa. Hankkeen tarkoitus oli lisätä yleisesti, mutta erityisesti ikääntyneiden ja heidän omaistensa tietämystä taloudellisesta kaltoinkohtelusta ja huijauksista sekä niiden ilmenemismuodoista ja torjunnasta. Hanke tarjosi myös tietoa keinoista korjata tilannetta mahdollisen uhriksi joutumisen jälkeen.
Hankkeessa luotiin kaikille avoin ja itseopiskeltava tietokokonaisuus, jonka avulla tunnistetaan ikääntyneisiin kohdistuvaa taloudellista hyväksikäyttöä ja huijauksia. Hanke myös koulutti eläkeläisjärjestöjen ja vanhusneuvostojen jäsenistä mummonmarkan vartijoita, jotka testasivat koulutusosion materiaaleineen ja toimivat toisilleen vertaiskouluttajina ja viestinviejinä omissa lähi- ja harrastuspiireissään.
Maarit Kuikka
Toiminnanjohtaja
Kansallinen senioriliitto ry
