On ihanaa herätä hyvinnukutun yön jälkeen kiireettömästi uuteen aamuun. Nautin suuresti tästä eläke-elämän tarjoamasta ilmaisesta ylellisyydestä.
Toisenkin laisista aamuista on kokemusta. Työvuosina nukuin liian vähän ja usein muutenkin huonosti, mutta en tiennyt tai ainakaan tiedostanut sitä. Luulin olevani luonnostaan vähäuninen.
Eletty elämä ei katumalla muuksi muutu. Silloin tällöin huomaan kuitenkin harmittelevani, etten en syventynyt nukkumisasioihin jo vuosia sitten. Niin valtavasti hyvä uni on parantanut elämää.
Unessa tärkeää määrä ja laatu
Moneen kertaan ylistämäni älykellon yksi hyvä puoli on ollut se, että nykyisin tiedän nukkumisestani enemmän ja luulen vähemmän.
Kerroin aiemmassa kirjoituksessa, miten kiireisinä työvuosina uskottelin pärjääväni viiden tunnin yöunilla. Kun aloin hiljennellä työtahtia, maksoin univelkaa nukkumalla parin vuoden ajan ”ylipitkiä” yöunia. Jo aika pitkään olen nukkunut 6–7 tuntia yössä.
Unessa on määrän lisäksi tärkeää laatu.
Terveysremonttini aikana olen tankannut paljon tietoa unesta. Osa lukemastani on ollut tällaisen tavallisen taivaltajan tarpeisiin turhankin syvällistä ja tieteellistä viisautta.
Unen perusvaiheet pitää kuitenkin tuntea, jotta voi hyödyntää älykellon tarjoamaa informaatiota.
Ikääntyminen vaikuttaa uneen
Huomasin hiljattain netissä mainion oppaan:
Nuku hyvin
Opaslehtinen unesta ikäihmiselle.
Opas on syntynyt jo kymmenisen vuotta sitten osana Pohjois-Karjalassa toteutettua ikäneuvolahanketta, joka aikanaan sai valtakunnallisen TerveSos-palkinnonkin. Tuskin unta koskevat perusfaktat ovat sen jälkeen isosti muuttuneet.
Vihkonen muistuttaa, millaisia muutoksia ikä saattaa tuoda tullessaan:
”Ikääntymisen myötä on normaalia, että
- useimmat meistä tulevat aamuvirkuiksi
- valvominen myöhään on vaikeampaa
- nukahtamiseen kuluu enemmän aikaa
- yölliset, lyhyet heräämiset lisääntyvät
- tulee tarve nukkua päiväunet.”
Minulle tutuin noista on toinen kohta. Myöhään valvominen ei aamuvirkulle ole koskaan ollut helppoa, mutta nykyisin se on melkein mahdotonta.
Viimeisen kohdan olen toivonut oppivani. Parasta lienee vain odottaa, että ikä tuo päivätorkut osaksi elämää.
Säännöllisyys parantaa unta
Nukkumiseni parani siinä samalla, kun lisäsin liikuntaa ja korjasin muutenkin elämäntapojani hiljalleen terveemmiksi.
Yhden konkreettisen ratkaisun kuitenkin tein nimenomaan unta ajatellen:
Aloin mennä nukkumaan joka ilta samaan aikaan.
Silloin, kun olen lähdössä jonnekin heti aamulla, viritän herätyksen aina samalla kellonlyömälle. Tosin heräisin silloin jo muutenkin.
Eläkkeellä ollessa voi nauttia upeasta vapaudesta. Jos lisäksi tahdon nauttia makeista ja virkistävistä yöunista, joudun pikkuisen tinkimään vapaudesta. Säännöllinen vuorokausirytmi takaa hyvin nukkumisen.
Uni säteilee oloon ja elämään
On sama, mistä elämäntaparemontin aloittaa, kunhan aloittaa. Yksi harkinnan arvoinen vaihtoehto on, että ryhtyy tekemään jotakin paremman nukkumisen hyväksi.
Unen ja mielialan yhteydet tunnetaan yleisesti. Vähemmän on ollut esillä esimerkiksi ylipainon ja unettomuuden noidankehästä.
Uudemman kerran suosittelen Ylen unitestiä. Se herättää terveellisiä ajatuksia, jotka voivat johtaa myös terveellisiin tekoihin.
